Julkaisimme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen omaishoitoyhdistysten yhteisen mielipiteen omaishoidon kehittämistarpeista.
Omaishoidon myöntämisperusteet ja käytänteet tullaan yhtenäistämään Länsi-Uudenmaan kymmenessä kunnassa. Nyt on loistava mahdollisuus olla omaishoidon edelläkävijä ja tehdä omaishoidosta kannustava tapa huolehtia läheisestään ja nostaa se osaksi hoivan kokonaisuutta. Tämä tarkoittaa käytännössä omaishoitoystävällisiä päätöksiä sekä riittävää rahoitusta omaishoidon tukeen ja palveluihin.
Meidät, Länsi-Uudellamaalla toimivat omaishoitajayhdistykset, on kutsuttu hyvinvointialueen työryhmään (Omaishoidon tuen kokonaisuus -projekti), tuomaan omaishoitoperheiden ääntä omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja palvelujen kokonaisuuden rakentamiseen. Työryhmälle asetetut yleiset tavoitteet, omaishoidon vahvistaminen ja monipuolistaminen, eivät mielestämme toteudu riittävästi suunnitelluilla sisällöillä ja toimenpiteillä. Lisäksi omaishoidon toimintaohjeen tulee olla kokonaisuutena valmis ennen ensimmäistäkään päätöksentekoa, jotta on selkeästi nähtävissä vahvistaako sisältö omaishoidon kokonaisuutta.
Omaishoito tulee nähdä sijoituksena eikä vain menona, koska se on merkityksellinen ja kustannustehokas tapa huolehtia läheisestä. Omaishoidontuen palkkioiden tulee olla riittäviä suhteessa annettavaan hoivaan ja perheiden tarpeisiin tulee olla tarjolla räätälöityjä palveluita, jotta omaishoidosta ei tule liian kuormittavaa. Omaishoito yhdessä palvelujen kanssa siirtää ja jopa ehkäisee raskaamman hoidon tarvetta. Esimerkiksi tehostettu palveluasuminen on yli viisi kertaa kalliimpaa kuin omaishoito, kun otetaan huomioon omaishoidon keskimääräinen palkkio ja kolme hoitopäivää tehostetussa palveluasumisessa hoidettavan henkilön omaishoitajan vapaan aikana.
Omaishoidon kattavuutta on myös lisättävä alueellamme. Usein omaishoitajuutta ei tunnisteta riittävän ajoissa ja omaishoidon tukea haetaan liian myöhään. Ehdotettavissa myöntämisperusteissa myös hoidon sitovuuden ja vaativuuden tasoa ollaan mielestämme asettamassa liian korkealle. Kansallisista omaishoidon myöntämisperusteista on tehty uudet suositukset. Nyt on mahdollista hyödyntää niitä osana yhtenäistämistyön linjauksia esimerkiksi tuen piiriin pääsemisessä. (THL:n OMAKARI-selvitys).
Työikäisten omaishoitajien määrä jatkaa kasvuaan. Ansiotyö ja omaishoidon yhteensovittaminen tarvitsee uusia ratkaisuja. Pitkäaikaissairaan tai erityislapsen vanhemmalle tai sairastuneen omaiselle kaikki keinot työn ja perheen yhteensovittamisessa ovat tarpeen, jotta hän voi huolehtia työstään, toimeentulostaan ja läheisensä hoidosta. Myös etäomaishoitajuus lisääntyy ja se tarvitsee onnistuakseen palveluita ja työelämän joustoja. Omaishoitajille lainsäädännössä luvattujen vapaapäivien pitäminen on jaksamisen kannalta olennaista. On tärkeää, että vapaita on mahdollista käyttää ja sijaishoidon eri muotoja on tarjolla perheiden erilaisiin tarpeisiin.
Nyt on näytön paikka, millainen omaishoidon kokonaisuus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle halutaan: tehdäänkö omaishoidosta kannustava tapa huolehtia läheisestään, budjetoidaanko siihen riittävästi ja halutaanko nostaa omaishoitajien määrää sekä huolehtia riittävistä palveluista? Uskallammeko olla edelläkävijä vai pidämmekö kiinni vanhoista toimintamalleista ja käytännöistä? Näemmekö omaishoidon mahdollisuutena? Vai onko taustalla ajatus, että “hoitaahan ne kuitenkin”.
Ritva Särkkä, puheenjohtaja
Suvi Mansukoski-Mustonen, toiminnanjohtaja
Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry
Laura Streng, puheenjohtaja
Minna Mäenpää, OmaisOiva-koordinaattori
Hiiden Omaishoitajat ry